Saa tulla toistekin

Minusta on hauska ihmetellä ja kirjoitella Lappeenrannasta. Itseänihän minä tässä viihdyttelen ja ajattelin, että tästä jää itselleni hauska muisto. Funtsin, että samalla paria kaveriani voi nähdä millaista elämää viettelen Lappeenrannassa. Joku heistä saattaa jopa innostua piipahtamaan Lappeenrannassa.

Eilen Facebookin kautta tänne sivuille pelmahti aika lailla porukkaa. No, oikeesti ihan hirveen paljon oli kävijöitä ja tänäänkin täällä on käyty. Joku muukin siis kuin mun kaksi kaveria. Alkoi tuntua hauskalta, että täällä blogissa käy puolison ja parin kaverin lisäksi joku muukin. Lapsenihan eivät tänne tule. Kaikki mitä äiti tekee on niiiiin noloa!

En minä teitä täältä blogistani yritä karkottaa, vaan olisi oikein mukavaa, jos tulisitte toistekin. Siksi lisäsin pari ominaisuutta.

Oikealla tätä blogia sivussa on kohta, johon sähköpostiosoitteesi kirjoittamalla (ja submit nappia painamalla), tulee sinulle automaattisesti meili, kun uusi juttu tähän blogiin ilmestyy. Tuon saa kyllä sitten peruutettua, jos alkaa harmittamaan nämä minun kirjoitukset.

Voit myös liittyä tämän blogin tykkääjäksi/lukijaksi Liity tähän sivustoon kohdassa tuon edellisen alapuolelta.

Jännittää kovasti tahtooko kukaan seurata tätä blogia. Ehkä saan houkuteltua jonkun kaverin tykkäämään... Hauskaa tietysti olisi, jos alkuasukkaatkin lukisi ja tykkäisi. Tai no... ei tästä tarvitse tykätä. Mun kanssa saa olla eri mieltä, minua saa neuvoja tai sitten ihan muuten vaan parantaa maailmaa (tai ainakin Lappeenrantaa) täällä blogissani.

Tuossa alhaalla varsinainen taidevalokuva Lappeenrannasta. Joku omituinen tyyppi yrittää ottaa kännyllä kuvaa. Hmmm...

Jatkossa kirjoittelen ainakin seikkailustani Kauppahallissa ja vähän muutakin tuosta kaupallisesta elämästä Lappeenrannassa. Parhaillaan odottelen täällä Sipoossa, että pääsen tulemaan sinne Lappeenrantaan. Onko siellä vielä lunta?

Oikein mukavaisaa viikonloppua mun kahdella kaverille ja ehkä jollekin muulle, jotka täällä käy katsomassa näitä omituisia kirjoituksia Lappeenrannasta!

Terveisin

Sari

PS: Tuolla juttujen alla on aina kohta kommenteille. Just nyt siellä lukee Ei kommentteja, mutta ehkä sinne joskus vielä tulee niitäkin. Niiltä mun kahdelta kaverilta, jos pakotan.

Omituinen käpsyttelijä

Tässä kuvassa olen minä. Tyyppi, joka käpsyttelee pitkin poikin Lappeenrannassa ja ihmettelee kaikenlaista. Hiiskatti, kun on ikävä noita lumisia kelejä!

Eksyksissä Lappeenrannassa

Lappeenrannan hyviä puolia on se, että vaikka jotkut palvelut ovat siirtyneet keskustastan ulkopuolelle, on niistä silti suurin osa kävelymatkan päässä. Kämpiltä Kauppakadulta jaksaa kävellä oikein hyvin Prisman ja Lidlin seuduille. No... en kyllä ehkä jaksaisi raahata suurperheen sapuskoja sieltä, mutta omat eväät kyllä jaksan repussa kantaa.

Pari viikkoa sitten yhdistin ulkoilun ja kaupassakäynnin. Pienet ostokset reppuun ja takaisin kävelin vähän pidempää reittiä.

Keskustassa on ollut kiva kävellä, kun liikenne on aika rauhallista. Huomaa, että liikenne on tuolla Prisman seuduilla aika vilkasta, sillä siellä alkoi sitten jo liikenteen melu hieman häiritäkin. Päätin, että jatkossa toimitan siellä asiani, mutta ulkoilut suoritan mielummin muualla.

Tuossa allaolevassa kuvassa Ratakadun ja Simolankadun risteyksessä oleva liikennemerkki on vääntynyt miten sattuu ja osoitti väärään suuntaan. Tämä näkyy olevan suht tavallinen ilmiö Lappeenrannassa. Kävelessä paikkoja tuntemattomana ei ole kiva kovin pitkiä matkoja harhailla. Itselleni tuo paikka oli jo tuttu, enkä eksynyt. Tuossa kohtaa voisin kuvitella jonkun reppumatkaajan (paikka lentokentän ja rautatie/linja-autoasema välisellä reitillä) eksyvän. Onneksi nykyään on jalankulkijoillekin hyödyllisiä navigaattoreita kännyissä yms. Tosin pakkasella ei niitä mielellään kaivele esille.

Vääntääkö joku noita tahalleen? Vai routiiko ne jotenkin? Vai mistä on kyse?

Ratakadun ja Simolankadun liikennemerkki näyttää väärään suuntaan

Tuon kohdan ohitettuani näin jalkakäytävän, jonka ajattelin olevan jonkinlainen oikotie Kauppakadulle.

Lumen paino ilmeisesti katkonut oksia

Löysinkin sitten itseni omakotitaloalueelta. Minusta on hauska kierrellä tällaisia alueita ja katsolla millaisia taloja löytyy. Oikeastaan kivoimpia alueita on tämän kaltaiset, joissa on monen ikäisiä taloja. Paljon mielenkiintoisempia nämä ovat kun pellolle rakennetut uudet alueet.

Asuuko täällä laihialaisia?

Tämmöinenkin putiikki näkyi alueella olevan. Pitää mennä tutustumaan, kun putiikki on avoinna.

Tämä reitti taisi tulla pidemmäksi, kun kuvittelin. Toisaalta esimerkiksi tuo putiikki oli jäänyt bongaamatta, etten olisi vähän eksynyt.

Joskus, kun ei ole kiire eikä taakka ole painava, on kiva eksyä tällaiselle alueelle. Kunhan pääsen täältä Sipoosta taas Lappeenrantaan, tulen taas seikkailemaan. Ties mitä kaikkea löydän!

Mukavia talvisia päiviä! Onko siellä Lappeenrannassa lunta? Täältä Sipoosta ne sulavat hurjaa vauhtia.

Terveisin

Sari

Silvia ja Kunkku tulee Lappeenrantaan

Selkeästi sanoma hengailustani Lappeenrannassa on kiirinyt maamme rajojen ulkopuolelle. Ruåtsinmaalta saapuvat ensi kuun alussa Kunkku ja Silvia yliopistolleni käymään ja pyörivät ne muutenkin Lappeenrannassa.

Tässä aiheesta YLE:n uutinen
Tyypit tulee Lappeenrantaan . Uutisessa on vähän hassua, että sanovat tulleen tapaamaan nuoria!!??? Mulla on noita kilometrejä kuitenkin takana enkä mikään kevättipu enää ole. Vähän tarkkuutta uutisointiin!

Jos joku ei muista keitä nuo ovat, niin tässä alempana on näiden tyyppien häistä elävääkuvaa. Ei yhtään selfietä kylläkään. Jokunen vuosi noistakin bileistä on vierähtänyt. Jostain syystä minua  ei ollut kutsuttu noihin pippaloihin!

Hmmmm... mitähän mä laittaisin päälleni?

Mukavaa aurinkoista päivää!

Toivottelee

Sari, lähes kuninkaallinen itsekin

Kaffella Linnoituksessa

Lappeenrannassa käydessä on tietysti Linnoitus monen turistin piipahduspaikka. Olen minäkin siellä kesällä käynyt pyörimässä, mutta en muista koskaan talvella käyneeni alueella. Yllätyin, että esimerkiksi kahvilassa oli kuitenkin porukkaa. Esimerkiksi tähän aikaan vuodesta vanha Porvoo on ihan kuollut keskellä viikkoa. No... ehkä juuri nyt talvilomaviikolla Porvoossakin on sentään ihmisiä.

Tuolla alempana on pari kuvaa kahvila Majurskasta ja tässä linkki rakennuksen historiaan.

Lapsena muistan olleeni luokkaretkellä täällä. Ostin silloin hunajakynttilöitä kotiin mukaan

Kaakao ja gluteeniton herkku

Kahvilan lisäksi talossa on putiikkeja

Yllättäen Linnoituksesta löytyi myös pieni lumikirkko

Yksinkertaista...

mutta kaunista

Linnoituksesta alas tullessa kaupungille päin, oli pieni kioski. Aika nätti tyhjilläänkin.

Talvinen satamanseutu

Eräänä päivänä kävin parin tunnin lenkillä satamassa ihmettelemässä miltä se tienoo näyttää talvella. Oli kiva keli. Aurinko paistoi ja minä onneton olin unohtanut aurinkolasit.  Hyvin oli hiljaista, mutta eipä se minua haitannut.

Hei, mulla on ihan oma laituri Lappeenrannassa!

Vähän vähemmän porukkaa kuin kesällä

Tällä bootilla on varmasti hauska seilata!

Kivat näkymät näillä taloilla etenkin kesällä

Söpö liikennemerkki. Taustalla olevassa putiikissa kävin vähän shoppailemassa

Kotikadulla

Tämä Lappeenrannan kämppäni sijaitsee Kauppakadulla. Kauppakatuhan on eräs pääkatuja Lappeeenrannassa. Ei tämä nyt talvella kovin vilkkaalta näytä...

Täällä asuu vähän hiljaisempaa sakkia

 Yläpuolen kuva on portti vanhalle hautausmaalle, joka on ihan tässä kaupungin ytimessä. Itse pidän vanhoista hautausmaista. Jotkut haudat ovat niin vanhoja, ettei kukaan enää pidä niistä huolta. Toisaalta sellaisessa rapistumisessakin on oma kauneutensa. Tässä linkki Ylen sivuilla olevaan juttuun hautausmaasta.

Tämmöinen vilkas katu

Tuo ylläoleva rakennus on viehättävä ja siinä sijaitsi ihan mukava ravintola Tassos. En tiedä miksi se lopetettiin jo jonkin aikaa sitten. Nyt kuitenkin tuohon ja viereiseen vanhaan Sokoksen rakennukseen on tulossa aikamoinen viihdekeskus. Kuulostaa vähän... isolta (1300 asiakaspaikkaa).

Yllä lumisateisena päivänä Kauppakatua. Osa kadusta on kävelykatua.

Täällä on Karjala-myymäläkin. Ei sieltä varmaan silti sitä olutta saa... luulen.

Tämmöisiä maisemia tällä kertaa. Kuten sanoin, en nyt ota mitään taidekuvia enkä näitä käsittele.

Terveisin Kauppakadulta Lappeenrannasta

Sari

Maalainen kaupungissa

Viime vuodet elämästäni olen viettänyt maaseudulla ja nautin siitä. Pidän siitä, kun pääsee pääse hulinoista rauhoittumaan. Vaikka olen sosiaalinen tyyppi arvostan omaa rauhaakin. Eläinten pitoon maatila on tietysti oiva juttu.

Tämmöisten tyyppien takia mm. asun maalla

Kun tulin Lappeenrantaan opiskelemaan mietin miten sopeudun kaupunkiin. Asun täällä Lappeenrannan ytimessä ja kieltämättä jo pelkästään liikenteen äänet olivat hämmentävä juttu. Olen toki asunut kaupungissa ja jopa Helsingissä ennenkin. Mutta on siitä jo aikaa.


Maalaisena on tietysti kuin Liisa Ihmemaassa, kun niin moni asia on kävelymatkan päässä. Valitettavasti myös kiusaukset ja esimerkiksi vaatekaupat... Minä kuvittelin jo aikaa sitten, että minua shoppailu yhtään innosta. Aikoinaan ostin työkseni tavaraa putiikkeihimme ja kuvittelin shoppailutarpeen aikaa sitten kadonneen. Opiskelijan olematon budjetti ei vaan shoppailua oikein kestä, mutta Lappeenrannan vaateputiikit ovat kyllä aika mahtavia. Niistä tulen varmasti kirjoittamaan lisää. Yritän tosin aktiivisesti pysyä niistä kaukana. Onneksi satuin tulemaan tähän shoppailijan ihmemaahan alennusmyyntiaikaan...

Jos olisin suuri pikaruuan ystävä, olisin myös pulassa. No, olen minä päättänyt kyllä joitakin paikkoja testata.

 Vielä en ole ollut viikonloppua täällä, mutta nyt sellainen on edessä. Saa nähdä kuuluuko kadulta ääniä tavallista enemmän yöllä.

Huippulaadukas kuva katunäkymästäni.

Vähän on sellainen alien-olo maalaisella. Kuin englantilaisella New Yorkissa. Tuossa vähän jatsahtavampi pätkä tuo video, jos joku sen tahtoo/jaksaa katsoa.

Hmmmm... katsotaan mistä havannosta seuraavaksi postaisin.

Terveisin

Sari, väliaikaisesti vähemmän maalainen

Uimahallissa

Kävin melkein heti Lappeenrantaan tullessani kurkistamassa paikallista uimahallia. Ilahduin kovasti, kun huomasin hallin olevan ihan tässä naapurissa. En tuossa vaiheessa voinut mennä uimaan, kun flunssa hävytön vielä kiusasi. Hölmistelykäynnilläni juttelin mukavan kassahenkilön kanssa ja paikan systeemit tulivat selville. Hiljaisin aika hallilla on kuulemma iltapäivä, kun koululaisryhmät käyvät aamupäivisin. Opiskelijana aikataulut on erilaiset, joten uskon pääseväni karkaamaan hallille silloin tällöin.


 Meillä Sipoossa ei ole lainkaan uimahallia ja on kyllä harrastusta haitannut, että pitää lähteä kauemmas harrastamaan. Vesijuoksu on mun juttuni. Vaikka olen vilkas tyyppi, pidän yksin juoksemisesta. Saunassa sitten voi höpötellä.

Uimahalli on ihan mukava paikka ja siellä minä sitten mummojen kanssa juoksin. Juoksuvöitä saa lainata, toisin kuin joissain halleissa. Pitkät hiukset pitää laittaa kiinni ennen veteen menoa. Onneksi tiesin tuon etukäteen, kun hallin sivuilla oli järjestyssäännöt.

Höyrysauna on vesijuoksun jälkeen myös minun juttuni. Pidän höyrysaunojen pehmeästä lämmöstä. Yllättävää vaan oli alatason kuumuus. Siis se kohta, jonne jalat laitetaan. Oikeesti oli niin kuuma ja samasta pari muutakin mimmiä pukuhuoneesta puhui. En ihmettele, ettei siellä ollut yleisöryntäystä. Onkohan tuo ihan vakiojuttu vai jostain syystä vain tällä kertaa?

Opiskelijana tykkäsin 3,5 € euron hinnasta. Mutta oli mukava vesijuoksureissu! Uusinta viimeistään ensi viikolla.

Lappeenrannan uimahallin sivut

Terveisin

Sari, vesipeto

PS: Ottamani kuvat eivät todellakaan ole nyt eikä jatkossa mitään viimoisen päälle hienoja. Räpsyttelen tätä kännykkääni silloin kuin siltä tuntuu ja lykkään kuvat tänne.

Yliopistolta kaupunkiin

Aamulla piipahdin yliopistolla lääkärissä ja kirjastossa. Molemmat noista paikoista on aivan loistavia ja niissä on todella mukava henkilökunta. Yliopistolta päätin kävellä kaupungille kotiin. Ei niin, ettenkö pitäisi Lappeenrannan joukkoliikenteestä. On vaan jäänyt tuo liikuntapuoli aivan liian vähäiselle ja nyt pitää alkaa parempaan kuntoon panostamaan. Tulee aivan liian paljon istuttua koneen ääressä (niinkuin nytkin).

Huonokuntoisena ja pitkästä flunssasta toipuvana tahtini oli todella hidas, enkä kehtaa kertoa paljon meni aikaa. Tosi paljon. Mutta pitää ajatella, että tulipa liikuttua piiiiiiiiiitkään. Kuntohan tässä kasvaa hummisten!

Koska tahti oli hidas, oli tietysti aikaa katsella ympärille. Kävelytiet olivat hyvin hoidetut ja tosi leveät. Kun on itse asunut maalla, jossa ei ole kävely- ja pyöräteitä, niin osaa noita arvostaa. Kohdassa joka vähän oikaisee suhteessa autotiehen, oli vähän epäselvää mitä reittiä kannattaisi kävellä. Onneksi vastaan tuli avuliaita ihmisiä eikä tarvinnut arvailla kätevintä reittiä. Myöhemmin kyllä löytyi kylttejä. Jossain paikkakunnilla on vähän hassua, kun autoille on kunnon reititykset, mutta jalankulkijat on jätetty heitteille. Kävellen sitä ei nyt ihan hirveän monta kilometriä tahtoisi kävellä väärään suuntaan. Autolla ei sama matka ole lainkaan yhtä hankala.

No, täällä kämpillä nyt sitten ollaan onnellisesti. Saatan minä tuon lenkin toistekin tehdä!

Terveisin

Sari, varsinainen sporttihirmu

Ihan Imatralle saakka en aio mennä!

Ihanan leveä kävelytie

Kävelytien lähellä näkyi menevän hiihtolatuja. Olisipa sukset täällä mukana, niin voisi yrittää... tai ehkei sittenkään näillä hiihtotaidoilla...

Ensi parkaisu

Olen kuulemma syntynyt Lappeenrannassa, vaikka papereissa lukeekin Imatra. Ilmeisesti syntyessäni kesäkuun viimeisenä päivänä aika hiiskatin monta vuotta sitten, oli Imatralla synnytysosasto suljettuna ja minä minut kiikutettiin Lappeenrantaan syntymään.Sattuneesta syystä minulla ei ole mielikuvia asiasta, vaikka todella varhaisista vaiheista elämääni paljon muistankin. En siis tiedä minkä vaikutuksen Lappeenranta teki minuun ja minä Lappeenrantaan silloin. Imatrallakaan en kuuleman mukaan pitkään ollut. Kotkassa asumisen muistankin jo hyvin ja siellä aloitin kouluni. Se oli muuten kansakoulu. Joo... niin vanha minä olen, että en aloittanut edes peruskoulussa.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson jälkeen olen asunut melko monessa paikassa, mutta pääkaupunkiseudun lähistöllä etenkin Itäisellä-Uudellamaalla olen asunut suurimman osan elämästäni. Viimeiset vuodet olen asunut Sipoossa, jossa viihdyn oikein hyvin.

Sipoossa elän maalaiselämää pienellä tilallamme hevosten, koiran, kissojen ja perheen kanssa. Kotoamme on alle 40 kilometriä Helsingin kauppatorille, mutta lähempiin kauppoihin on kahdeksan kilometria matkaa ja linja-autopysäkillekin yli neljä kilometriä. Korvessa siis!

Muutin tammikuussa talven ja kevään ajaksi Lappeenrantaan. Tarkoitus on vääntää päätökseen joitakin kursseja tutkinnostani ja gradukin on työn alla. Lappeenrannassa on tarkoitus opiskella tiukasti, mutta silti en kulje täällä silmät kiinni. Olen nyt ollut täällä jokusen viikon ja huomaan, että tulee tehtyä kaikenlaisia huomioita. 

Aiemmin olen ollut lähinnä yliopistolla tai piipahtamassa hotellissa yön yli. Kaupunkiin ei ole tullut tutustuttua kunnolla aiemmin, vaikka paljon täällä on tullut rampattua. 

Hauska nähdä millainen kaupunki tämä Lappeenranta oikein onkaan.

Tervetuloa mukaan elämääni Lappeenrannassa!

Toivottaa

Sari 

Sari noin 2 v